Henkilöstövastuu

Starassa työskenteli vuoden 2020 lopussa 1 196 vakinaista työntekijää, kun edellisvuonna vastaava luku oli 1 189. Henkilöstön kokonaisluku oli 1 415, joista naisia oli 22,2 prosenttia.

Henkilöstön määrässä on ollut laskeva trendi Staran perustamisesta, vuodesta 2009 alkaen, sillä uutta henkilöstöä rekrytoidaan vain erityisin perustein. Vuoden lopussa henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta.

Kesäkaudella Stara tarjosi töitä 129 nuorelle 15–21-vuotiaalle työntekijälle sekä sadoille kausityöntekijöille. Vuoden 2020 lopussa vakituisten työntekijöiden osuus työvoimasta oli 84 prosenttia.

Sairauspoissaoloissa on ollut laskeva trendi vuodesta 2015 alkaen, poissaoloprosentti oli nyt 4,3. Etenkin lyhyet alle 60 päivän poissaolot ja mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät. Koronapandemia vähensi muiden infektoiden määrää. Pitkittyneissä yli 60 päivän poissaoloissa oli lievää kasvua. Kustannuksissa saatiin silti säästöä, sillä vuositasolla työterveyskustannukset laskivat noin 20 prosenttia.

Henkilöstövertailu 2019–2020

	2019	2020
Henkilöstömäärä	1 354	1 415
Vakinaisten osuus (%)	88	84
Lähtövaihtuvuus (hlö)	77	38
mistä eläköityminen	29	16*
Naisia (%)	22,3	22,2
Keski-ikä	46,4	46,1
Sairaus- ja tapaturma (%)	4,48	4,3

* Sisältää myös työkyvyttömyyseläkeläiset (3 hlö)

Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2020

Ikä	Lukumäärä	%
–19	10	0,7
19–29	155	10,9
30–39	269	19
40–49	307	21,6
50–59	497	35
60–68	181	12,8
Yhteensä	1 419	100

Henkilöstön määrä kuukausittain 2020

	Vakinaiset	Yhteensä
Tammi	1 185	1 323
Helmi	1 178	1 323
Maalis	1 205	1 362
Huhti	1 182	1 433
Touko	1 182	1 556
Kesä	1 184	1 707
Heinä	1 179	1 646
Elo	1 174	1 558
Syys	1 174	1 481
Loka	1 183	1 453
Marras	1 193	1 416
Joulu	1 196	1 415

Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua

Teknisten palvelujen palvelustrategiset linjaukset lisäävät ulkoisia kilpailutuksia erityisesti ylläpidossa, mikä vähentää Staralle suunnattavia töitä. Linjauksella on myös henkilöstövaikutuksia, joihin Stara varautuu ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla osana talouden ja toiminnan suunnittelua.

Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki ei irtisano ketään tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Muutos edellyttää kuitenkin Starassa henkilöstöltä joustavuutta ja monitaitoisuuden edistämistä. Staran tavoitteena on lisätä työn tuottavuutta henkilöstön osaamista ja toimenkuvia kehittämällä sekä henkilöstöresurssien käyttöä tehostamalla.

Vuonna 2020 valmisteltiin henkilöstösuunnitelma vuosille 2021–2025. Eläköitymistä ja muuta lähtövaihtuvuutta korvaavia rekrytointeja arvioidaan aina palvelutuotannon pidempiaikaisten tarpeiden mukaan. Vuonna 2020 lähtövaihtuvuus oli 38, mistä eläköitymisen osuus oli 16 henkilöä. Vuosina 2020–2022 yleisen laskennallisen eläkeiän saavuttaa 84 työntekijää.

Kuten muillakin rakennusalan toimijoilla, myös Starassa on haasteita rekrytoida erityisesti kokeneita työnjohtajia. Työnjohtajien tarpeeseen vastattiin jatkamalla tiivistä oppilaitosyhteistyötä sekä luomalla urapolkuja työnjohtotehtäviin.

Palvelustrategisia linjauksia ja niiden vaikutuksia Staran toimintaan käsiteltiin yhdessä henkilöstön kanssa henkilöstötoimikunnassa.

Stara osallistui kaupunginkanslian järjestämään SYKE Tribe -hyvinvointipilottiin, joka on osa kaupungin liikkumisohjelmaa. Pilotti tarjosi osallistujille valmennuksia ja minihaasteita tukemaan erityisesti fyysistä hyvinvointia. Pilottiin osallistui kymmeniä staralaisia.

​Syksyllä järjestettiin valtakunnallinen työhyvinvointia tutkiva Kunta10-kysely. Kyselyn vastausaktiivisuus oli Starassa erinomainen, 75 prosenttia. Starassa kehitys on ollut myönteistä lähes jokaisella tutkimuksen osa-alueella. Panostaminen johtamisen kehittämiseen tuotti tulosta, kun lähiesihenkilöiltä koetaan saavan entistä enemmän tukea työlle ja valmentava ote johtamisessa on edennyt loistavasti. Työhön Starassa on aina suhtauduttu myönteisesti, mutta nyt työn tekeminen sujuu aiempaakin paremmin, ja jopa 78,7 prosenttia staralaisista haluaa suositella työnantajaansa ystävilleen. Työyhteisöjen kehittäminen puolestaan vaatii jatkossa vielä panostamista. Tulosten perusteella määriteltiin osastokohtaiset toimenpiteet vuodelle 2021.

Stara otti vuoden alusta käyttöön kaupunkiyhteisen Onni-järjestelmän henkilöstön tavoitteellisen onnistumisen johtamisen tueksi ja luopui määräajaksi käyttöön hankitusta Sympasta kokonaan toukokuun lopussa.

Onnin avulla käydään onnistumiskeskustelut, varhaisen tuen keskustelut sekä henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Tavoitteena on käydä henkilökohtainen keskustelu vuosittain jokaisen työntekijän kanssa. Koronapandemia viivästytti vuoden 2020 keskusteluja ja Onni-järjestelmän loppuvuoden tekniset ongelmat vaikeuttivat raportointia. Silti keskustelujen käyntiasteen tavoitetaso 60–90 prosenttia saavutettiin, kun henkilöstöstä yli 70 prosenttia kävi keskustelussa. Ryhmäkeskusteluja käytiin edelleen yksilökeskustelujen tukena.

Staran henkilöstöyksikkö järjesti esihenkilöille useita johtamista tukevia koulutuksia. Vuoden alussa pidettiin valmennuksia onnistumiskeskusteluiden käymiseen. Tilaisuuksiin osallistui 62 esihenkilöä Staran eri osastoilta. Myöhemmin esihenkilöitä koulutettiin varhaisen tuen keskustelujen käymiseen. Koulutuksia pidettiin myös muun muassa työaikalain muutoksista ja työtapaturmien käsittelystä.

Stara oli mukana valmistelemassa Helsingin kaupungin yhteisiä johtamisen kulmakiviä. Johtamisen kulmakiviä on neljä: näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky. Marraskuussa järjestetyssä kulmakiviä esittelevässä koko kaupungin esihenkilötilaisuudessa oli vetäjänä mukana kaksi staralaista esihenkilöä. Uudet kulmakivet toimivat perustana vuoden 2021 onnistumiskeskusteluille.

Esihenkilöiden tukeminen on osaltaan vaikuttanut Kunta10 valmentavan johtamisen indeksin erinomaiseen kehittymiseen.

Stara julkaisi konepajan oppisopimuskoulutuksesta kertovan historiikin. Teos Kaikki oppivat ja kaikki opettavat kertoo Helsingin kaupungin konepajan 30 vuotta kestäneestä oppisopimuskoulutuksesta. Vuoden 2020 aikana Starassa oli oppisopimuskoulutuksessa 37 opiskelijaa ja 5 korkeakouluharjoittelijaa. Suurin osa opiskelijoista oli sijoittunut kaupunkitekniikan rakentamisen osastolle, jossa he opiskelivat maarakennusalaa. Toiseksi eniten opiskelijoita oli rakennustekniikan osastolla, jossa opiskeltiin muun muassa rakennusalan perustutkintoa. Kolme työntekijää siirtyi oppisopimuksella työnjohtotehtäviin.

Digiosaaminen uudelle tasolle

Staran digiohjelman yhtenä tavoitteena on henkilöstön tietotekniikka- ja mobiililaiteosaamisen kehittäminen. Vuonna 2020 kaikille vakituisille työntekijöille, joilla tunnuksia ei vielä ollut, avattiin AD-tunnukset ja sähköpostiosoitteet sekä hankittiin työn vaatimusten mukainen laite järjestelmien käyttöä varten. Tunnukset ja laitteet hankitaan tarpeen mukaan myös määräaikaisille työntekijöille.

Työntekijöiden tueksi uusien laitteiden ja järjestelmien käytössä perustettiin digikummiverkosto. Digikummeiksi valituille järjestettiin kaksi perehdytystilaisuutta. Digikummiverkostoon kuuluu 15 laitteen tai ohjelman käytön opastukseen perehtynyttä työntekijää.

Stara osallistui kaupungin digitalisaatio-ohjelman valmisteluun. Ohjelmaan sisältyi digitaalisen perustan uudistamishanke, jonka yhteydessä Starasta siirtyi kanslian digitalisaatioyksikön digitaalisen perustan tiimiin viisi työntekijää vuoden 2021 alusta alkaen.

Stara järjesti joulukuussa yhdessä Ultrahackin, Robots Expert Finland Oy:n ja Forum Viriumin kanssa Drone-as-a-Service -hackathonin. Virtuaalitapahtumassa etsittiin ratkaisuja Staran droonipalveluiden ostamisen helpottamiseksi. Tapahtuma poiki jokaiselta kahdeltatoista osallistujatiimiltä ideoita ilmadroonien käyttöön, sisätilapaikantamiseen ja hankintaan. Kisan voiton vei Pointscene et al., ehdotuksellaan Stara DroneSource.

Stara ja IT- ja konsultointipalveluyhtiö CGI tiivistivät yhteistyötä ICT-allianssilla vuonna 2019. Vuoden 2020 aikana toiminta alkoi vuosisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyön avulla Stara digitalisoi rakentamisen ja ylläpidon tuotantoa niin, että ratkaisut sujuvoittavat töiden suunnittelua, ohjausta ja arjen työtä. Stara hyödyntää digitaalisia ratkaisuja muun muassa koneohjauksessa, maanrakennuksen työmailla ja ylläpidon töiden suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa. Rakennustekniikan osastolla suunnittelussa hyödynnetään 3D-työkaluja. Lisäksi Stara testaa virtuaalisen oppimisympäristön vaikutuksia turvallisuusosaamiseen ja -ajatteluun.

Turvallisuuskulttuurissa oikeita askelia

Staran tapaturmataajuus pysyi hyvällä alhaisella edellisen vuoden tasolla. Tapaturmataajuus vuonna 2020 oli 22,8. Pitkän aikavälin tarkastelussa suunta on ollut laskeva. Turvallisuuskierroksia ja -tuokioita pidettiin tavoitteiden mukaisesti ja työtapaturma- ja turvallisuuspoikkeamailmoituksia tutkittiin ja toimenpiteistettiin aiempaa kattavammin. Työtapaturmien käsittelyprosentti oli 100. Turvallisuuspoikkeamailmoitusten käsittelyprosentti nousi Stara-tasolla 79:stä 96:een.

Turvallisuuspoikkeamailmoituksia tehtiin noin 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Osaltaan ilmoitusaktiivisuuteen vaikuttivat pidetyt koulutukset ja loppuvuoden kampanja, joka muistutti turvallisuuspoikkeamista ilmoittamisen tärkeydestä. Erityisesti ilmoitusten tekeminen Työsuojelupakin mobiilisovelluksen kautta yleistyi. Vuonna 2019 puhelimella tehtiin reilut 10 prosenttia ilmoituksista, vuonna 2020 jo yli 30 prosenttia.

Rakennustekniikan osastolla järjestettiin viidettä kertaa Nolla tapaturmaa -kilpailu. Tapaturmattomasta kolmen kuukauden jaksosta yksikön henkilöstö saa puoli päivää vapaata. Vuoden 2020 kilpailussa vapaita päästiin jakamaan jokaiselle yksikölle. Yksi yksikkö saavutti vuoden aikana Nolla tapaturmaa -tavoitteen, kun yksikössä ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtavaa tapaturmaa.

Starassa vuodesta 2017 lähtien käytössä ollut kaupungin Hetipurku-keskustelumalli lanseerattiin uudelleen. Staran Helmi-intraan perustettiin oma Hetipurku-sivu ja aiheesta tuotettiin turvallisuustuokiomateriaalia. Keskustelumalli tarjoaa ensiapua työssä kohdattujen ikävien tilanteiden jälkihoitoon. Se mahdollistaa esimerkiksi uhka- tai väkivaltatilanteen tai onnettomuuden jälkeen tilanteesta keskustelun omalla työpaikalla luontevasti ja matalalla kynnyksellä. Keskustelukumppanina toimii hetipurkajaksi kouluttautunut kollega. Hetipurku ei korvaa työterveyshuoltoa tai poista ammattiavun tarvetta, mutta siitä on todistetusti apua. Vuoden 2020 aikana Staraan kouluttautui lisää hetipurkajia, ja heitä oli vuoden lopussa 12.

Koronapandemia muutti työn tekemisen tapoja myös Starassa. Pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 Staraan perustettiin johtamisvalmiuden edellyttämä kriisiryhmä, joka kokoontui viikoittain maaliskuusta lähtien ja sen tehtävä oli pitää yllä tilannekuvaa Staran koronatilanteesta ja varmistaa, että tuotanto pyörii mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti ja että Stara pystyy pitämään kiinni valmiusvelvoitteistaan.

Stara selvisi koronasta tartunnoilla mitattuna vuonna 2020 erinomaisesti, sillä vuoden aikana Starassa ei todettu yhtään sisäistä tartuntaketjua ja vain yhdeksällä staralaisella todettiin koronatartunta.

Tapaturmataajuus 2016–2020

	2016	2017	2018	2019	2020
Työtunnit	2 580 856	2 512 159	2 474 500	2 454 254	2 457 050
Tapaturmat kpl	77	80	68	55	56
Taajuus *	30	32	27	22,4	22,8

* Tapaturmataajuus on laskettu vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista.

Turvallisuustuokiot ja -kierrokset 2020

TAVOITE	TOTEUMA	% TAVOITTEESTA
2 436	2 477	102

Henkilöstötoimikunnan varsinaiset jäsenet 31.12.2020

• Timo Martiskainen, puheenjohtaja
• Hannu Halkola, yksikönjohtaja          
• Ilpo Laitinen , yksikönjohtaja
• Jouko Laakso, yksikönjohtaja            
• Kari Haapaniemi, yksikönjohtaja       
• Ville Alatyppö, yksikönjohtaja            
• Sami Aherva, yksikönjohtaja                                   
• Tommi Majanen, henkilöstöpäällikkö                     
• Janne Haatainen, turvallisuuspäällikkö/työsuojelupäällikkö    
• Päivi Seikkula, viestintäpäällikkö                            
• Marja-Liisa Lystilä, palvelupäällikkö/Työterveys Helsinki
• Minna Tammilehto, työterveyshoitaja/Työterveys Helsinki
• Jouni Kolunkulma, JHL
• Jari Kyngäs, JYTY
• Tarja Silventoinen, JUKO                   
• Heikki Laristo, JUKO/KVTES
• Kimmo Kuusiranta, työsuojeluvaltuutettu
• Risto Alvikko, työsuojeluvaltuutettu
• Ari Nyholm, työsuojeluvaltuutettu
• Minna Maunu, sihteeri

Kuva: Otavamedia/Ville Rinne