3D-maatutkalla näkee pintaa syvemmälle

Kun työmaana on suuri yhtenäinen alue sekä tarkoituksena kartoittaa vanhoja syvällä olevia salaojia ja putkia savimaasta, eivät perinteiset menetelmät aina toimi. Näin kävi Staran pohjatutkimuksen porukalle, kun he yrittivät ryhtyä työhön perinteisellä maatutkalla.

– Näimme kyllä salaojaverkoston suuria betonisia runkoputkia sekä heikkoja viitteitä mahdollisista keruuputkista. Näin epävarmalta pohjalta emme voineet edes harkita työn toteuttamista, avaa palvelupäällikkö Ville Sipola kaupunkitekniikan rakentamisen osastolta.

Hyvin vanhojen kohteiden suunnitelmakuvat eivät aina ole toteutuneet tarkasti. Tässä tapauksessa koekuoppatutkimukset osoittivat suunnitelmat epäluotettaviksi, ja tuli tarve tarkemmille tutkimuksille.

– Vuokrasimme 3D-maatutkan, joka on osoittautunut hyödylliseksi värkiksi. 3D-tekniikka tuottaa pystyleikkausten lisäksi sarjan vaakakuvia kerros kerrokselta alaspäin. Yhdellä vedolla syntyy 1,4 metriä leveä yhtenäinen siivu.

Tästä tulee nimi 3D ja ero perinteiseen 2D-tutkaan. Teknisesti ero löytyy antenneista. Perinteisessä tutkassa on yksi lähettävä ja yksi vastaanottava antenni. Käytössä olevassa 3D-tutkassa on 11 lähetintä ja 12 vastaanotinta, määrä voi vaihdella mallin mukaan.

– 3D-maatutkan näkyvyys kentällä ulottui 2–3 metriin, joka on näissä olosuhteissa kohtuullisen hyvä luku.

Ulottuvuus riippuu olosuhteista, vähemmän johtavilla maalajeilla kuten hiekalla voidaan päästä syvemmällekin. Tutka-antennien taajuus vaikuttaa niin ikään syvyysulottuvuuteen.

Automaattinen paikannus GPS-mittauksella ja yksinkertainen ja nopea datan käsittely ovat järjestelmän muita etuja. Sipola on tyytyväinen tähänastisiin käyttökokemuksiin ja näkee jatkossa esimerkiksi tiet yhtenä soveltuvana tutkimuskohteena.

Digiajan välineet mainitaan yhtenä menestystekijänä myös Staran strategiassa. Uusia tekniikoita kokeilemalla ja hyvien kokemusten kautta pyritään entistä tarkempaan ja tehokkaampaan työnjälkeen.

Teksti: Vesa Vainio / Otavamedia
Kuva: Sami Heiskanen