Värit, muodot ja kalusteet luovat lukuiloa

Kalasataman kirjasto avattiin tammikuussa 2024 Redin kauppakeskukseen. Kirjasto on rakennettu tavalliseen myymälätilaan, keskelle kauppakeskuksen ihmisvirtaa.
Omanlaisen tunnelman kirjastolle luo se, että on suunniteltu erityisesti lapsille, nuorille ja lapsiperheille: tämä näkyy väreissä, kalusteissa, muodoissa ja kutsuvissa oleskelutiloissa.

– Kohderyhmiä on ajateltu varsinkin kokoelmissa ja palveluissa, mutta tila on tehty kaikille, kirjastonjohtaja Erna Marttila muistuttaa.

Marttilasta tärkeintä kirjastossa ovat ilo ja sallivuus: siellä saa puhua, tehdä asioita ja hengailla kavereiden kanssa – ja siellä voi syttyä lukukipinä.

Stara teki kiintokalusteet kustannustehokkaasti

Kirjaston kiintokalusteet ja samalla tilan ilmeen loivat osaavat tekijät Staran rakennustekniikasta. Kalustetuotantoon päästiin käsiksi lokakuussa 2023, ja sitä ennen staralaisten oli ratkottava, miten kunnianhimoisista suunnitelmista tehdään totta aika- ja budjettiraamien rajoissa.

– Yhdessä Ernan ja arkkitehdin kanssa haettiin kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, niin että kokonaisajatus, muotokieli ja toiminnallisuus säilyvät. Kustannuspuoli käytiin avoimesti läpi, jotta tilaajallekin oli selvää, mistä kulut koostuvat, kertoo puutekniikan työnjohtaja Eetu Pakarinen.

Ulkoisesti usein pienet, mutta rahallisesti merkittävät ratkaisut tarkoittivat muutoksia lähinnä runkorakenteiden materiaaleihin, joidenkin kalusteiden muotoihin ja esimerkiksi näyttävän asiakaspalvelutiskin pintakuviointiin.

Pakarisen ja puuseppäkollega Sami Karhulan lisäksi kalusteita teki eri vaiheissa 5–6 puuseppää ja kaksi maalaria. Tiukka aikataulu vaati joustoa.

– Loppuvuonna tein tiiviisti töitä sohvan kanssa, ja lapset kyselivät, että taasko isi jää ylitöihin. Kun kirjasto aukesi, toin perheen katsomaan, mitä se isä oikein puuhasi, Karhula kertoo.

Haastava projekti tarjosi arvokasta oppia

Kalusteiden teko oli haastavaa moninaisten muotojen ja materiaalien takia, ja työ vaati paljon erikoisosaamista. Haasteet otettiin ilolla vastaan.

– Tämä oli hyvä oppimispiiri, sillä meillä oli samalla käynnissä oppisopimuksia: Sami ja minä suoritimme puusepän erikoisammattitutkintoa ja Tatu Tegelberg puusepän ammattitutkintoa, Pakarinen kertoo.

Tärkeässä osassa oli 3D-mallinnus, jota käytettiin lähes kaikkien kalusteiden suunnittelussa, ja tuotannossa päästiin hyödyntämään kunnolla uutta konekantaa.

– Parin vuoden aikana meille on tullut neljä uutta konetta: kolme CNC-konetta ja varastorobotti. Nyt päästiin käyttämään koneiden lisäominaisuuksia ja haastamaan niiden äärirajoja, Pakarinen kertoo.

– Koska projekti oli niin vaativa sekä puusepäntaitojen sekä CNC- ja ohjelmisto-osaamisen suhteen, se oli samalla oivallinen tilaisuus jakaa tietotaitoa uusille tekijöille mentorointiperiaatteella.

Käyttäjien toiveet toteen: mahdollisuus rauhaan ja toimintaan

Ennen lopullista toteutusta kuultiin tarkalla korvalla tulevia käyttäjiä: verkkokyselyllä sekä kaikille avoimilla ja koululaisille suunnatuilla työpajoilla tavoitettiin yli 800 helsinkiläistä.

Viidesluokkalaisten odotuksia on talletettu Helsingin kaupunginkirjaston Instagram-tilille. Listasta löytyy toiveita, jotka toistuivat muillakin: rauhaisia mukavia tiloja, voi piirtää ja nukkua, pelata ja leikkiä, lukunurkkaus, kirjasto olisi rauhallinen ja äänekäs.

Moni kävijä on ollut tyytyväinen siihen, että oma visio näkyy lopputuloksessa, esimerkiksi juuri sohvissa ja olokoloissa. Marttila kertoo, että avajaisissa kuultiin ylpeältä päiväkoti-ikäiseltä kuvaava kommentti: ”Mä oon suunnitellut tän kirjaston!”

Käyttäjien kehujen ohella kirjaston värimaailma on saanut tunnustusta Suomen väriyhdistykseltä, joka myönsi Iiris-palkinnon suunnittelutoimisto Rune & Berg Designille. Perusteluna ovat toimiston ansiot tilojen kokemuslähtöisessä värisuunnittelussa ja esimerkkinä juuri Kalasataman kirjasto.

Hyvässä yhteistyössä vuorovaikutus toimii

Marttila ja Pakarinen kiittelevät puolin ja toisin toimivaa yhteistyötä. Se on jo tuttua aiemmilta vuosilta Kallion kirjastosta, jota Marttila myös johtaa.

– Joustavuus, luottamus ja avoimuus ovat ne valttikortit, Pakarinen arvioi.

– Erityisen hienoa on sujuva vuorovaikutus: ei tarvitse odottaa vastauksia viikkokausia tai miettiä saako ihmisiä kiinni, Marttila lisää.

Hyvän yhteistyön merkki on sekin, että työt hoidetaan huolella viimeistelyjä myöten. Pakarinen painottaa, että kun tarpeet katsotaan jälkitöihin asti hyvässä yhteishengessä, ei tilaajalla ole tarvetta reklamointiin.

Tiukassa aikataulussa korostuu myös tarkan ajoituksen merkitys.

– Esimerkiksi hyllyt olivat valmiita jo joulukuussa, joten pääsimme meille isoimman työn eli kirjojen hyllyttämisen kimppuun hyvissä ajoin ennen avajaisia, Marttila kertoo.

Teksti on julkaistu Stadin rakentajassa 1/2024. Teksti: Otavamedia / Sanna Jäppinen, kuva: Otavamedia / Sabrina Bqain.