Henkilöstövastuu

Starassa oli vuoden 2019 lopussa 1 189 vakituista työntekijää, kun edellisvuonna vastaava luku oli 1 198. Henkilöstön kokonaisluku oli 1 354, josta naisia oli 302 eli 22,3 prosenttia.

Henkilöstön määrä on laskenut tasaisesti Staran perustamisesta, vuodesta 2009, alkaen, sillä uutta henkilöstöä rekrytoidaan vain erityisin perustein. Vuoden lopussa henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta.

Kesäkaudella Stara tarjosi työtä noin 170 alle 20-vuotiaalle kesätyöntekijälle sekä sadoille kausityöntekijöille. Vuoden 2019 lopussa vakituisten työntekijöiden osuus työvoimasta oli 88 prosenttia.

Henkilöstövertailu 2018–2019

Vuoden 2019 sairauspoissaoloprosentti ilman tapaturmia laski 4,2:een. Sairauspoissaoloissa on ollut laskeva trendi vuodesta 2015 lähtien.

Sairauspoissaolojen hallitsemiseksi Starassa on tehty määrätietoista työtä vuosia. Keskeisessä roolissa on ollut esihenkilöiden tukeminen, ohjaaminen ja neuvonta sekä osaamisen vahvistaminen työkykyjohtamisessa.

Vuoden 2019 työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelman neljä pääteemaa liittyivät ennakoivaan työkykyjohtamiseen ja turvallisuusriskeihin, vastuun ottamiseen omasta työhyvinvoinnista ja esihenkilötaitoihin. Suunnitelmaan sisältyi 22 toimenpidettä, joista 14 toteutui, 5 on kesken ja 3 ei toteutunut.

Staran esihenkilöiden ja Työterveys Helsingin välinen yhteistyö tiivistyi entisestään. eTyöterveyden käyttöönotto helpotti yhteydenpitoa. Tukitoimia kohdennettiin erityisesti niihin työyksiköihin, joissa sairauspoissaoloprosentti on ollut tavoitetasoa suurempi.

Työkykyjohtamisen mallia täsmennettiin, mikä selkiytti eri osapuolten vastuita henkilöstön työkykyhaasteiden hoidossa. Esimiehet saivat tukea työkykyjohtamiseen Työterveys Helsingin kanssa tehdyillä työyhteisökierroksilla ja työterveysneuvotteluissa. Myös varhaisen tuen keskustelujen systemaattinen toteuttaminen ja seuranta ovat vaikuttaneet suotuisasti sairauspoissaolojen kehitykseen.

Starassa on käytössä korvaavan työn malli, jolla pyritään vähentämään pitkiä sairauspoissaoloja. Korvaavaa työtä tehtiin vuonna 2019 noin 280​ päivää, joista saatu laskennallinen säästö oli noin 70 000 euroa​. Korvaavaa työtä pyritään edelleen lisäämään vuonna 2020.

Vuoden 2019 alusta Starassa otettiin käyttöön Sympa-järjestelmä, joka pitää sisällään työntekijöiden perehdytys-, osaamis- ja pätevyystiedot. Järjestelmä korvasi paperiset listat työmaakohtaista perehdytystä lukuun ottamatta. Vuonna 2020 Stara siirtyy käyttämään kaupunkiyhteistä onnistumisen johtamisen Onni-tietojärjestelmää.

Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa toteutettiin osaamisen kehittämisen hanke, johon osallistui henkilöstöä kaikilta Staran osastoilta. Hankkeeseen kuului kolme seminaaripäivää ja ryhmätöitä. Loppuvuodesta valmistuneessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa hyödynnettiin hankkeessa tuotettuja materiaaleja. 

Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2019

Henkilöstön määrä kuukausittain 2019

Panoksia rekrytointiin

Helsingin kaupungin tavoitteena on vahvistaa palkkakilpailukykyä ja osaavan henkilöstön saatavuutta tehtävissä, joihin on ollut haasteellista löytää osaajia. Vuonna 2019 valmistellusta palkkakehityssuunnitelmasta kohdennetaan rahoitusta muun muassa rakentamisen alalle, jossa palkkataso on jäänyt jälkeen yksityisestä sektorista. Starassa rahaa kohdennetaan rakentamisen projektinjohto- ja työnjohtotehtäviin 2020 alusta alkaen.

Kaupungin rekrytointijärjestelmä vaihtui syyskuussa. Vanha eRekry-järjestelmä korvattiin Helbit-järjestelmällä. Uuden järjestelmän myötä kaikki esimiehet saivat oikeudet rekrytointijärjestelmään.Osana talousarviota laadittiin Staran henkilöstösuunnitelma, jonka tavoitteena on ohjata henkilöstötarpeiden suunnittelua, varautua tuleviin eläköitymisiin ja toiminnan muutoksiin sekä välttää yllätykselliset rekrytointitarpeet.

Kesätöitä, kuntouttavia työtehtäviä ja työkorvauskokeilu

Nuorten työkorvauskokeilu osana kaupunkitasoista Työpankki-pilottia jatkui. Helsinki pyrkii sovittelemaan alaikäisten rikos- ja riita-asioita tilanteissa, joissa kaupunki on asianomistaja. Tavoitteena on, että nuori välttää merkinnän rikosrekisteriin. Vuonna 2019 yhdeksän nuorta sovitti kaupungille aiheuttamiaan vahinkoja työkorvauksella Starassa. Työkorvausjaksojen pituudet vaihtelivat yhdestä viiteen työpäivää.

Starassa nuorelle nimettiin oma ohjaaja, joka neuvoi, valvoi ja kannusti nuorta työssä. Työkorvaukseen osallistuneet nuoret tekivät erilaisia viheralueiden hoidon töitä, esimerkiksi haravoivat, keräsivät risuja, istuttivat ja kastelivat kukkia sekä hoitivat eläimiä.

Stara teki yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa ja tarjosi töitä vapautuville vangeille. Neljä Keravan vankilasta vapautunutta vankia työskenteli touko­–heinäkuussa 2019 Vasikkasaaressa vankityönjohtajan ohjauksessa ja teki pieniä korjaus- ja rakennustöitä sekä haketusta ja raivausta.

Kesätyöntekijöitä ja opiskelijoita työllistettiin aiempien vuosien tapaan. Starasta kesätyöpaikan kesäksi 2019 sai lähes 200 nuorta.

Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimialan kanssa jatkui. Vuonna 2019 avotyötoiminnan luonto- ja ympäristöryhmissä työskenteli Staralta saaduissa tehtävissä 122 henkilöä. Tavoitteena on tarjota työllistymistä edistäviä kuntouttavia työtehtäviä niitä tarvitseville ja siten vaikuttaa Helsingin kaupungin pitkäaikaistyöttömyyteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin kaupunki- ja yksilötasoilla.

Pitkäjänteistä työtä turvallisuuden eteen

Staran tavoite on nolla työtapaturmaa. Tavoitteeseen pyritään turvallisuuskulttuuria parantamalla.Tapaturmataajuuden trendi on ollut laskeva vuodesta 2014 lähtien. Poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui vuonna 2019 kaikkiaan 55 kappaletta. Tapaturmataajuus oli 22,4, mikä on kaikkien aikojen alhaisin tapaturmataajuus Starassa.

Staran työturvallisuustyötä ohjaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma. Vuosittain tavoitteena on pitää työyksiköissä tietty määrä turvallisuustuokioita. Turvallisuuskierroksilla havainnoidaan työympäristön turvallisuutta sekä kehitystarpeita. Starassa turvallisuustuokioita ja -kierroksia pidettiin 91 prosenttia tavoitteesta. Turvallisuustuokioissa käytiin läpi sattuneita tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita sekä ajankohtaisia turvallisuusasioita.

Vuonna 2019 keskityttiin erityisesti melun ja tärinän aiheuttamien haittojen vähentämiseen sekä kemikaaliturvallisuuden parantamiseen. Stara- ja osastotasoisen tärinäntorjuntaohjelman päivittäminen alkoi. Melu huomioitiin vaarojen arvioinneissa ja ohjeistuksissa. Tuotanto-osastoilla tehtiin kemikaalikohtaisia riskienarviointeja ja kemikaaliturvallisuuteen kiinnitettiin huomioita turvallisuuskierroksilla.

Viestinnän ja työsuojelun yhteistyönä toteutettiin julistekampanja, jolla muistutettiin oikeista suojavarusteista infra- ja talonrakennustyömailla, työkoneissa ja siimaleikkuria käytettäessä.

Tapaturmataajuus 2014–2019

* Tapaturmataajuus on laskettu vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista.

Turvallisuustuokiot ja -kierrokset 2019

Henkilöstötoimikunnan varsinaiset jäsenet 31.12.2019

Timo Martiskainen, puheenjohtaja
Hannu Halkola, varapuheenjohtaja
Ilpo Laitinen, yksikönjohtaja
Jouko Laakso, yksikönjohtaja
Kari Haapaniemi, yksikönjohtaja
Ville Alatyppö, yksikönjohtaja
Sami Aherva, yksikönjohtaja
Tommi Majanen, henkilöstöpäällikkö
Janne Haatainen, turvallisuuspäällikkö/työsuojelupäällikkö
Päivi Seikkula, viestintäpäällikkö
Katri Laine, henkilöstöasiantuntija
Ritva Muukkonen, palvelupäällikkö/Työterveys Helsinki
Helena Kukka-Lilja, sihteeri
Ilkka Havas, JHL/tuntipalkkaiset
Jari Kyngäs, JYTY
Tarja Silventoinen, JUKO
Heikki Laristo, JUKO/KVTES
Seppo Ilvonen, työsuojeluvaltuutettu
Risto Alvikko, työsuojeluvaltuutettu
Ari Nyholm, työsuojeluvaltuutettu