Valmius ja varautuminen hyvällä tolalla

Staran Jätkäsaaren tukikohdassa, kallion sisällä, on 4 500 neliötä varattuna Staran kalustolle ja monenlaiselle materiaalille. Tuolla näkyy suoja-aitoja, betoniporsaita ja tilapäisiä liikennemerkkejä vaikkapa valtiovierailun liikennejärjestelyihin. Tuolla taas korona-ajasta muistuttavat murtosuojatut teräskaapit, joiden sisällä jääkaapit rokotteineen olivat turvassa pitkäkyntisiltä. Koronan keskellä Stara rakensi kiireellä tilapäisiä rokotuspisteitä ja testausasemia ympäri Helsinkiä.

– Silloin hankitut kontit ovat vielä jäljellä, jos esimerkiksi pelastuslaitos tarvitsee niitä johtamispaikaksi tai huoltopisteeksi. Valaistus, lämmitys ja tietoliikenneyhteydet toimivat, esittelee tuotantopäällikkö Mika Honkasalo. Palomestari Sami Lindberg nyökkää, tämä on hyvä tietää.

Täällä 23 metriä meren pinnan alapuolella näkyy konkreettisesti, miten Stara on Helsingin kaupungin luottokumppani valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Stara on tottunut äkkilähtöihin ja osaa hoitaa ne rutiinilla.

Sitoutunut henkilöstö on tottunut yllätyksiin

Palomestarina Lindberg vastaa hätätilanteiden johtamisesta. Hän tietää, että Staran katupäivystäjään saa yhteyden ympäri vuorokauden. Pelastuslaitoksella myös Honkasalon numero tunnetaan hyvin. Yhteistyö toimii ja arvostus kuuluu puheessa.

– Samillekin on helppo soittaa. Hän tietää, kenelle mikin asia kuuluu. Yhteistyössä on arvokasta, kun tiedon saa aina heti, sanoo Honkasalo.

Varautumisen ja valmiuden yhteistyöverkostoon kuuluvat oleellisesti myös poliisi, Puolustusvoimat ja turvallisuusviranomaiset. Poliisi vastaa esimerkiksi valtiovierailuista ja puolustusvoimilta saa virka-apupyyntönä varusmiehiä hiekkasäkkimuurin rakentamiseen merenpinnan noustessa.

Puolustusvoimien kanssa on myös säännöllisiä harjoituksia. Esimerkiksi kesällä 2022 harjoiteltiin hallintokorttelien suojaamista, ja Staran vastuulla oli muun muassa sulkea katuja betoniporsailla. Pelipaikat ja yhteistyökuviot pitää tuntea hyvin tosipaikan tullen.

Ripeys ja sitoutuminen ovat Staran valtteja.

– Henkilöstömme on sitoutunut tekemään tarvittaessa pitkää päivää ja tulemaan vapaalta töihin. Kun muutama vuosi sitten isänpäivänä vesijohdot paukahtivat ja vuotokohtia oli useampia laajalla alueella, soittokierros riitti ja saatiin väkeä paikalle. Meillä ymmärretään, että yllätyksiä voi tulla, kiittelee Honkasalo.

Öljyvahinkoihin on varauduttu

Öljyntorjuntaa harjoitellaan vuosittain kaupungin rantavesillä pelastuslaitoksen johdolla. Staran neljäkymmentä kansimiestä ja kolmen komppanian verran Puolustusvoimien rantajoukkoja on koulutettu öljypuomin käsittelyyn. He voivat edelleen kouluttaa lisäväkeä.

– Öljyvahinko pitää saada nopeasti eristettyä puomein. Itämeri on vilkas, mutta onneksi isoa onnettomuutta ei ole vuosiin tapahtunut, Staran saaristopäällikkö Juha Puumalainen sanoo.

Vahinkoja voi tapahtua myös maalla. Taannoin Viikissä laittomasta autopurkaamosta valunut öljy oli pilannut maata.

– Se oli hyvä esimerkki eri tahojen yhteistyöstä: pelastuslaitoksella oli vetovastuu, poliisia tarvittiin ja Stara kuljetti pilaantuneen maan pois, kertoo Lindberg.

Riskinä myrskytuhot ja tulvat

Meriveden pinta voi nousta äkisti ja myrsky katkoa puita. Jos puita kaatuu, niiden korjuussa keskitytään ensin selkeiden vaaranpaikkojen hoitamiseen, jännittyneiden puiden eli konkeloiden laukaisemiseen ja kulkureittien avaamiseen.

Myrskytilanteissa Stara ja pelastuslaitos tekevät käytännössä samoja asioita kaupungin hyväksi. Kova myrsky merellä voi saada laiturit irtoamaan ja isommatkin asiat liikkeelle. Tavoitteena olisi saada tekemisestä tulevaisuudessa koordinoidumpaa ja sitä kautta tehokkaampaa.

Lindberg kertoo, että merivesien tulvantorjunnan suunnittelu on käynnissä. Tällä hetkellä merivesitulvan torjuntatoimet ovat käytännössä pelastuslaitoksen ja Staran varassa. Tulvatorjuntaa harjoitellaan yhdessä.

Hulevesitulvat ovat lisääntyneet erityisesti keskustassa. Honkasalon mukaan jo 30 milliä vettä voi aiheuttaa hetkessä tulvan, kun viemärit eivät vedä.

– Joskus vanha infra pettää ja voimme vain pumpata vesiä pois. Toimintavarmuutta kehitetään koko ajan, miettii Lindberg.

– Välillä pitää odottaa tulvan häviämistä ja sulkea teitä sinä aikana. Itä-Helsinki on matalaa, ja siellä on pysyvät padot, kuten Vantaanjoen varrellakin, toteaa Honkasalo.

– Hankalinta on talvella, jos kaivon kannet ovat jäässä, lisää Puumalainen.

Varautuminen on ennakointia

Huoltovarmuuteen liittyy myös katujen kunnossapito sekä niiden palauttaminen sulun jälkeen mahdollisimman nopeasti liikenteelle. Palo- ja pelastustoimen ja jätekuljetuksen liikkuminen sekä ihmisten työmatkat on turvattava. Yleisötapahtumissa kaikkia riskejä on mietittävä etukäteen, kuten miten estää väkijoukkoon ajaminen. Taannoin ulkoäänestyspisteissä piti varmistaa, että sähkönsyöttö toimii, jottei vaalivaikuttamista tapahtuisi.

– Poikkeusoloissa yhteiskunnan on pyörittävä kuin normaalioloissakin, korostaa Honkasalo.

Teknisten ja logististen palveluiden valmiusyksikkö

Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jota organisaatio tekee, jotta sillä on tarvittaessa valmius toimia nopeasti ja vaikuttavasti. Staraa voi hyvällä syyllä kutsua Helsingin teknisten ja logististen palveluiden valmiusyksiköksi. Staralla on kriittisen tärkeä rooli Helsingissä niin sään ääri-ilmiöihin, huoltovarmuuteen, ympäristökatastrofeihin, yhteiskunnallisiin uhkiin, vaikeasti kilpailutettaviin hankkeisiin kuin valtiovierailuihin varautumisessa – ja monessa muussa. Koko henkilöstö on varattu tehtäviinsä myös poikkeusoloissa, ja oman kaluston lisäksi valmiudessa on myös aliurakoinnin kalustoa. Stara siis tuottaa Helsingille kaupunkivalmiuden palveluja laajasti.

Teksti on julkaistu Stadin rakentajassa 2/2023. Teksti: Staran viestintä, Tarja Västilä, kuva: Sabrina Bqain.