BLOGI: Digitalisaatiota meille ja teille

Herään aamukuudelta keittämään kahvia – tämänkin työpäivän tavoitteena on rakentaa Helsingin tavoitteiden mukaisesti maailman toimivinta ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävää kaupunkia.

Työskentelen Starassa katujen, puistojen ja ympäristönhoidon ylläpitoprosessien digitalisaatio-ohjelmassa projektipäällikkönä yhdessä kollegani Mirko Hietasen kanssa. Työmme ensisijaisena tavoitteena on johtaa ja tukea tuotannon päivittäisen toiminnan kehittymistä sekä liiketoiminnan johdon päätöksentekoa digitalisoimalla lähes 600 työntekijän ja 500 ajoneuvon tiedontuotto vuoteen 2023 mennessä.

Teknologian avulla kasvatamme läpinäkyvyyttä palveluistamme ja toiminnoistamme aiheutuviin kustannuksiin ja näin parannamme kokonaisvaltaista tuottavuuttamme. Tulevaisuudessa me Staralla tuotamme palveluitamme entistä kohdennetummin, optimoidummin ja kustannustehokkaammin.

Kaupunkilaisille projektimme tulokset näkyvät tasalaatuisempana palveluna ja entistä turvallisempana liikenneväylien käytettävyytenä, parempana asiakaspalveluna ja näin ollen myös sujuvampana arkena.

Liiketoimintaa tukevaa teknologista kehitystä ei saavuteta oikopoluilla 

Liiketoiminnan johtamiseen liittyvät projektit eivät ole ainoastaan toiminnallisten ja teknisten asioiden määrittelyä, vaan ihmisiin keskittyvää raskasta muutos- ja kulttuurijohtamisen työtä. Valitettava tosiasia on, että liiketoimintaa tukevaa teknologista kehitystä ei saavuteta oikopoluilla tai pikavoitoilla, vaan vakain askelein pitkäjänteisellä ja hyvin hallitulla johtamis- ja kehittämistyöllä. 

Olen oppinut työurallani paljon, mutta tärkein oppini on, että teknologia tehostaa ydinliiketoimintaa vasta siinä vaiheessa, kun asetetut IT-tavoitteet sidotaan osaksi organisaation ydinstrategiaa ja tuotannon päivittäisen työn sujuvoittamista.

Liiketoimintaa tukeva teknologinen kehitys edellyttää hyvin rakennettua ja hallittua teknologiaympäristöä, joka on nykyaikaisen tieto-ohjautuvan toiminnan perusta. Jotta projektille asetetut tavoitteet saavutetaan, projektien ja tiedontuoton arvotekijät tulee olla tunnistettuna jo palveluiden tilauksen määrittelyn yhteydessä. Ellei näin ole, saavutetaan vain kalliita, tehottomia ja elinkaareltaan lyhytaikaisia megatrendiratkaisuja, jotka pahimmassa tapauksessa kuormittavat entisestään tuotantoprosesseja ja palveluiden laatutasoa.

Avoimella tiedon saatavuudella ja yhteistyöllä vastataan kaupunkilaisten tarpeisiin  

Työskentelin tuotantotyöntekijänä vajaan vuosikymmenen ja siksi lähestyn asiaa kuin asiaa työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta. Uskon, että käyttäjälähtöisyys, avoin yhdessä tekeminen ja vaikuttamisen mahdollistaminen työtehtävästä tai asemasta riippumatta, on avain menestykseen. 

Maailman toimivimman ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävän kaupungin tavoitteen saavuttaminen edellyttää meidän jokaisen panosta sekä erilaisten näkökulmien tarkastelua.

Teknologisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen rajoittuu liian usein tilaajaohjattuun kehittämiseen, joka on työni näkökulmasta hyvin yksipuolista, kallista ja ennen kaikkea hidasta. Helsingin kaupungin digitalisaatio-ohjelman arvomaailman mukainen kasvava kysyntä ja kiinnostus avoimelle tiedon saatavuudelle kääntää tämän asetelman päälaelleen. Sen sijaan, että palvelun tilaaja olisi ainoa kehittäjä, kannustankin kaupunkilaisia mukaan luomaan kysyntää ja vaikuttavuutta tiedontuoton kehittämisen osalta.

Ylläpitoprosessien digitalisaatio-ohjelman tavoitteena on tuottaa vuoteen 2023 mennessä verkon yli tarjottavia tietolähteitä ja palveluita suoraan kaupunkilaisen kotisohvalle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaupunkilaisen ei tarvitsisi erikseen mennä ulos tarkastamaan onko hänen kotiintuloreittinsä, lempilenkkipolkunsa tai pyöräilyreittinsä turvallisesti hoidettu ja ylläpidetty, vaan me tuottaisimme tämän tiedon internetin välityksellä suoraan kaupunkilaisen älypuhelimeen.

Tuottamaamme avointa dataa on tulevaisuudessa mahdollisuus hyödyntää myös harrasteohjelmoinnissa, josta erinomaisen hienona esimerkkinä Auratkartalla.com -sivusto. Lisäksi nostaisin esille Helsinki Region Infoshare ja digitraffic -tyyppiset tietoalustat, jotka tarjoavat monipuolisia tietolähteitä vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Oli kyseessä sitten Helsingin liikennemäärät tai luontoreitit, on tieto välittömästi maailman toimivimman kaupungin kaupunkilaisen hyödynnettävissä.

Kerro meille minkälaista tietosisältöä juuri sinä toivoisit Staralta tulevaisuudessa osaksi julkisia avoimen datan palveluita? Kommentoi blogiin tai käy jättämässä virallinen toive HRI:n sivustolle.

Aaron Koskela

Kirjoittaja on tuotantotalouden insinööri ja uudelleensijoitettu kenttätyöntekijä, joka vapaa-ajallaan on joskus urheillut, mutta juuri nyt odottaa ensimmäisen lapsensa syntymää. Koskela toimii Starassa projektipäällikkönä.