BLOGI: Ruovikossa piilee mahdollisuus

Järviruoko on mainio katemateriaali. Näin totesin Hämeen ammattikorkeakoulun opinnoissa 2020–2021 tekemässäni opinnäytetyön katekokeilussa, jossa vertasin talvileikatun järviruo’on toimivuutta viheralueiden katemateriaalina, verrokkina männyn kuorikate.

 Järviruoko tuli sattumalta osaksi opintojani. Pohdin AMK-opinnoissani aihetta opinnäytetyölleni ja opiskelukaverini Tanja Kukkola Kouvolan kaupungilta kosiskeli järviruo’on pariin. Hän oli itsekin tekemässä opinnäytetyötä tästä rantoja rehevöittävästä kasvista, mutta tietysti eri vinkkelistä kuin mitä hän minulle ehdotti. Järviruoko herätti kiinnostuksen: voisiko tässä olla omavarainen materiaali Helsingin kaupungin viheralueille? Helsingissä yleisesti käytettävä kate on männyn kuorikate, jota vuonna 2021 tilattiin 1500 kuutiota 40 000 eurolla. Voisiko tuon kaiken korvata talvileikatulla järviruo’olla? 

Suomen rannikkoalueiden vakavin uhka on nimittäin rehevöityminen ja sen aiheuttama umpeenkasvu. Järviruovikot hävittävät rantojen ja vesialueiden avoimuutta tarvitsevien eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä, heikentävät veden laatua ja lisäävät metaanipäästöjä. Koska ruovikkoja on joka tapauksessa niitettävä, niin miksi ei keksiä hyötykäyttöä niitetylle ruo’olle.

Opiskelu AMK:n Rakennettu ympäristö -opintolinjalla oli innostavaa ja toi sitä potkua elämään ja uutta nostetta työhön, jota opiskelusta lähdin hakemaan. Vire oli sen verran hyvä, että halusin jatkaa opintoja saman tien YAMK:n Biotalouden ratkaisut -opintoihin. Ja täällä sitä ollaan taas tekemässä opinnäytetyötä. Mikäpäs muu aiheena kuin järviruoko.

Lisää hyötykäyttömahdollisuuksia

Nyt tekeillä olevan opinnäytetyön nimi on Talvileikatun järviruo’on korjuu ja hyödyntäminen julkisella sektorilla. Saan jatkaa aiheen parissa samaisen opiskelukaverini Tanjan kanssa, sillä myös hän jatkoi opintojaan YAMK:n puolelle. Yhteisessä opinnäytetyössämme talvileikataan järviruokoa, ja leikattua ruokomassaa hyödynnetään katteena viheralueilla, vieraslajitorjunnassa, polun pinnoitteena sekä hule- ja työmaavesien suodattimena. Opinnäytetyön tuloksena on pieniä ja suuria kuntia palveleva toimintamalli talvileikatun järviruo’on korjuulle sekä ruokomassan hyödyntämiselle.

Eikä tämä jäänyt tähän. Kun aloimme työstämään opinnäytetyötä, olimme yhtäkkiä mukana tekemässä hakulomaketta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman hankerahoitukseen. Rahoitushakemus hyväksyttiin ja Ruovikosta lentoon -hanke polkaistiin käyntiin.

Hankkeessamme parannamme rantojen ja vesialueiden elinympäristöjen tilaa ja ehkäisemme luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Tämä tapahtuu kesä- ja talvileikkaamalla järviruokoa sekä rakentamalla lintukosteikko ja lintujen pesimälauttoja sekä pesiä. Hanke on konsortiohanke, jossa pääpartnerina ja rahoituksen hakijana toimii Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala yhteistyökumppaneinaan Kouvolan kaupunki, kaksi osakaskuntaa Kouvolasta ja Iitistä sekä luonto- ja ympäristöalan oppilaitoksia. Toteutustapa mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyön kehittämisen ja kuntalaisten luontotietoisuuden lisäämisen.

Pesimälautoille toivotaan naurulokkeja

Ruovikosta lentoon -hankkeessa on tänä keväänä toteutettu järviruo’on talvileikkuuta sekä tehty työpajassa Kouvolassa lintujen pesimälauttoja ja pesiä. Pesimälauttoihin käytettiin muun muassa talvileikattua järviruokomassaa. Yksi pesimälautta laskettiin vesille Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Lautoilla tavoitellaan muun muassa avainlaji naurulokin saamista pesimälajiksi. Rauhoitettu naurulokki on loistava tunkeilijoiden ja vihollisten häätäjä ja on siksi pidetty naapuri arempien lintujen, kuten esimerkiksi sotkien keskuudessa. Pesimälauttoja tehdään keväällä 2023 vielä lisää, ja tuolloin työpaja järjestetään Helsingissä. Hankkeessa toteutetaan myös vieraskasvilajien torjuntaa järviruokokatteella.

Hankkeen loputtua 31.10.2023 on mielenkiintoista saada raportoida siitä, miten ja missä kaikkialla voimme jatkossa yhtäältä hyödyntää materiaalina tätä rantojemme rehevöittäjää sekä toisaalta mahdollistaa hoitotoimenpiteillä lintujen ponnahdusta ruovikosta lentoon.

Jaana Ellonen

Kirjoittaja on ikuisesti omaa pihaansa muokkaava ja kultakaloja lammessaan kasvattava hortonomi, jonka mielestä päivänkakkara on maailman kaunein kukka. Hän opiskelee Biotalouden ratkaisut -linjalla YAMK-tutkintoa ja toimii asiantuntijatehtävissäStaran kaupunkitekniikan ylläpidon teknisessä tuessa.

Kuvat: Jaana Ellonen ja Minna Mecklin