BLOGI: Työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa yhteiskunnassa
Monet innovaatioiden ja tulevaisuuden tutkijat esittävät, että koulutus siirtyy entistä enemmän työpaikoille. Työ ja oppiminen muodostavat aikaisempaa tiiviimmän kokonaisuuden. Emme elä enää sellaisessa maailmassa, jossa ensin käydään koulut ja sitten siirrytään työelämään soveltamaan opittua.
Enää ei riitä sekään, että työ ja koulutus vuorottelevat. Nyt työ ja oppiminen ovat saman asian kaksi eri puolta. Vain hieman kärjistäen voidaan sanoa, että koulu antaa valmiuksia oppia oppimaan, kuten matematiikan ja kielten perusteet. Varsinainen oppiminen alkaa sitten työelämässä osana työtä.
Oppisopimuskoulutus on enemmän kuin avain ammattiin oppimista
Lokakuussa Stara julkaisi kirjoittamani kirjan Kaikki opettavat ja kaikki oppivat – kokemuksia Helsingin kaupungin konepajan oppisopimuksista.
Aloittaessani Helsingin kaupungin opetusviraston oppisopimusjohtajana 1997 tutustuin varsin pian silloisen rakennusviraston, nykyisen rakennuspalveluliikelaitos Staran, toteuttamaan oppisopimuskoulukseen. Staran konepajalla oppisopimuskoulutusta käytettiin ja kehitettiin systemaattisimmin rekrytoinnissa sekä jatkokoulutettaessa jo työsuhteessa olevia työntekijöitä. Me opetusvirastossa sanoimme, että ”Staran oppisopimuskoulutuksen laatuun voi luottaa”.
Hankin kirjaan materiaalia haastattelemalla entisiä konepajan oppisopimusopiskelijoita, työpaikkaohjaajia ja johdon edustajia. Lisäksi perehdyin liikelaitoksen vuosikertomuksiin, kaupunginhallituksen ja yleisten töiden lautakunnan pöytäkirjoihin sekä muuhun asiaan liittyvään materiaaliin. Tästä kaikesta syntyi kuva, että Starassa on panostettu 1990-luvulta lähtien johtamisen ja organisaation kehittämiseen. Myös oppisopimuskoulutus oli näkyvästi esillä.
Miksi oppisopimuskoulutus on tehokasta?
Oppisopimuskoulutusta kuvataan usein työssäoppimiseksi, jossa opiskelija on työsuhteessa kouluttavaan työnantajaan ja hänelle maksetaan palkkaa. Mutta se on paljon enemmän, koska
• Oppisopimuskoulutus motivoi opiskelijaa, koska siinä oppiminen liittyy opiskelijan omaan haluun oppia ja kasvaa ammattilaiseksi ammattilaisten joukkoon. Hän näkee itsensä työntekijänä.
• Siinä opitaan juuri sellaista erityisosaamista, jota työssä tarvitaan, kuten konepajalla perinnerakentamista.
• Työpaikkaohjaajat ja muu työyhteisö osallistuvat kouluttamiseen ja näin syntyy pysyviä yhteistyöverkostoja työyhteisön sisällä, millä on vaikutusta työilmapiiriin ja avoimeen tiedon jakamiseen. Tästä seuraa parempaa tehokkuutta ja työn tuottavuutta.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija näkee itsensä oppivana työntekijänä. Tämä ”oppivan työntekijän ammatti-identiteetti” näytti haastatteluiden perusteella juurtuneen heihin. Tämä näkyi urakehityksessä.
On ilmeistä, että tulevaisuudessa yritysten ja työorganisaatioiden kilpailuetu syntyy juuri sellaisesta johtamisesta, jossa työ ja oppiminen muodostavat kiinteän toisistaan erottamattoman kokonaisuuden. Konepajan oppisopimushistoriikki kertoo, että Staralla on hyvät lähtökohdat tässä kilpailussa.
Kari Viinisalo
Blogin vieraskynä on filosofian tohtori ja työelämän tutkija. Kirjoittaja toimi Helsingin kaupungin opetusviraston oppisopimusjohtajana 1997-2013.