BLOGI: Janoisten internet
Eläkkeelle jääneen sairaanhoitajan koira täytti tammikuussa neljätoista. Raskaana oleva nainen tekee lenkkejään pomppivin askelin. Pienen pojan suuri reppu valuu kyynärtaipeisiin jo koulun portilla. Perheenisä kertoo olohuoneensa haljenneen. Niin kuin kaikilla katutyömailla, paikalliset käyvät täälläkin tutuiksi.
Maanalainen jakeluverkosto
Kaivantomme on rotko etelähaagalaisessa asuinkadussa. Se on 3,5 metriä syvä, 6,5 metriä leveä, 75 metriä pitkä.
Se on syvä, koska rakennamme nousevaa hulevesilinjaa laskevalla kadulla. Menemme ylämäkeen alamäessä. Jotta linjan loppupää ei olisi pinnassa, on aloitettava syvältä.
Kaivanto on pitkä, koska vanhaa vesijohtoa on purettava työn tieltä yli kolmekymmentä metriä.
Lähes jokaisen Helsingin kadun alla kulkee jakeluvesijohto, johon kiinteistöt liittyvät tonttihaaroillaan. Etelä-Haagassa korvaamme noin sata metriä 1950-luvulla rakennettua jakelujohtoa uudella.
– Hienoa, että saadaan vihdoinkin kuntoon!
Pääsiäisen jälkeisellä viikolla teemme väliaikaista vesijohtoa. Vesi kiertää sen kautta, kun puramme vanhan linjan. Vasta sen jälkeen voimme louhia kallioon syvemmän kanaalin, asentaa hulevesiviemäriputken ja uuden vesijohdon.
Väliaikaisen johdon muoviputket sulatetaan yhteen. Menetelmää kutsutaan elektrofuusioksi − arkisemmin: hitsaukseksi.
Räntäsade keskeyttää paitsi kevään myös työmme. Hitsattavien putkien on oltava puhtaita ja kuivia. Sateen lakattua jatkamme.
Kun väliaikainen vesijohto on valmis, aloitamme sen huuhtelun. Helsingin talousvesi on arvioitu maailman parhaiden joukkoon. Sen laatu ei saa työn aikanakaan laskea.
Vesinäytteillä varmistetaan talousveden laatu
Viikonlopun jälkeen Helsingin seudun ympäristöpalvelun mies käy ottamassa vedestä näytteet, tutkii pulloa valoa vasten.
– Näyttää hyvältä. Katsotaan, mitä ne sanoo.
Tiistaina saamme tulokset: vedessä ei ole mikrobeja, maku- tai hajuhaittoja. Sitä voi turvallisesti juoda.
HSY:n verkostoryhmä tekee paineelliset liitokset runkoon ja talohaaroihin. Asentaja katsoo työpiirustusta.
– Mehän kytkettiin toi edellinenkin pätkä. Olikse 2015? Omituista putkea. Joku ihme pinnoitus. Muistatsä?
Toinen asentaja katsoo kaivantoa.
– Liian huonoja muistoja, en edes yritä.
Kun liitokset ovat valmiit, sulkuventtiilit avataan. Läheiset asuintalot ja huoltoasema saavat taas vettä.
Räjähteitä ja varoitusääniä
Suojapeitämme väliaikaisen linjan ja siirrymme louhintavaiheeseen. Porari poraa Commandollaan kallioon reikiä. Panostaja arvioi kiven laatua ja muotoa, laskee nallien viiveitä, lataa reikiin räjähteet.
Pienet pojat seuraavat kadulta, kun kaivinkone nostaa louhintamattoja.
– Ne panee telaketjuja dynamiitin päälle!
Pysäytämme liikenteen. Porari soittaa varoitusääntä. Panostaja veivaa jännitteen laukaisijaansa. Räjähdys täräyttää maata, heläyttää parvekelaseja kadun toisella puolella. Palokaasut ja kivipöly pelmahtavat mattojen alta.
Kaivinkone tyhjentää kanaalin louheesta.
Kun koko kanaali on auki, jatkamme hulevesilinjan ja uuden vesijohdon rakentamista.
Koska louhittu kallio on rikkonaista ja penkat jyrkät ja korkeat, käytämme kaivantotukia. Niiden yleisintä mallia valmistaa Krings-niminen yritys, joten tukia kutsutaan ”rinkseiksi”.
On aurinkoinen huhtikuun päivä. Rinksien poikkipalkkien yli ja ali on työläs kavuta. Terässeinien sisällä tulee kuuma. Vanha mies seuraa aitojen takaa työtämme.
– Vesijohtoko tosta tulee?
– Joo. Se janoisten internet.
Mika Ripatti
Kirjoittaja toimii etumiehenä ja tekee katuja ja vesihuollon järjestelmiä Staran kaupunkitekniikan rakentajana.
Kuvituskuva: Mika Ripatti