BLOGI: Luontovalvojasta on moneksi

Varmaan jokainen meistä pohtii välillä, että onko tämä työ se mitä haluan tehdä eläköitymiseen saakka vai voisinko vielä opiskella uuden ammatin. Tällaisia pohdintoja tein itsekin kuutisen vuotta sitten ja kuinka ollakaan, yhtäkkiä olinkin koulun penkillä opiskelemassa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa.

Viikki–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella pitkospuureitti.

Varmaan jokainen meistä pohtii välillä, että onko tämä työ se mitä haluan tehdä eläköitymiseen saakka vai voisinko vielä opiskella uuden ammatin. Tällaisia pohdintoja tein itsekin kuutisen vuotta sitten ja kuinka ollakaan, yhtäkkiä olinkin koulun penkillä opiskelemassa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa.

Opintojen lomassa hain Staran ympäristönhoitoon työharjoitteluun ja pääsin vielä samana kesänä tekemään luontovalvojan töitä Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueille ─ ja sillä tiellä ollaan. Paluuta entiseen työhön ei enää ollut. Kokeilin kyllä ja hyvä niin, joten ei jäänyt sekään mietityttämään.

Kesät kedolla, talvet toimistolla

Ai mitäkö teen? Noin puolet vuodesta saan tehdä töitä luonnonsuojelualueilla luontovalvojana, ja talvikuukaudet työskentelen ympäristönhoidon kehittämiseen liittyvissä projekteissa. Tällä hetkellä minua työllistävät erityisesti jätehuollon ja kemikaalien hallinnan kehittäminen.

Nämä kaksi varsin erilaista työnkuvaa rytmittävät vuotta mukavasti. Kevään tullen on mahtavaa päästä ulkotöihin ja syksyllä iltojen pimennyttyä teen mielelläni toimistopainotteisia töitä.

Toimin myös ympäri vuoden yksikköni ekotukihenkilönä, digitukihenkilönä sekä kemikaalikoordinaattorina.

Luonnonsuojelualueiden määrä kasvaa tulevaisuudessa

Luontovalvojan työ sisältää luonnonsuojelualueiden rakenteiden, kylttien ja polkujen ylläpitoa, pienimuotoisia korjaustöitä, luonnonsuojelualueilla sijaitsevien jäteastioiden tyhjennystä ym. siistimistä, luonnon tarkkailua ja ennen kaikkea ihmisten kohtaamista.

Helsingissä on tällä hetkellä 66 luonnonsuojelualuetta, joista noin puolet sijaitsee saaristossa vailla tieyhteyttä. Itse työskentelen mantereella olevilla alueilla, erityisesti Viikki–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella, Vuosaaressa, Uutelassa ja Laajasalossa. Uusia luonnonsuojelualueita on tulossa jatkuvasti lisää, sillä rauhoitettavaksi on esitetty yli 40:tä uutta aluetta.

Liiku luonnossa vastuullisesti

Korona on moninkertaistanut kävijämääriä Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueilla ja se vaikuttaa mm. alueiden kulumiseen ja roskaantumiseen. Monet luontoalueet ovat varsin pieniä ja lähellä asutusta, joten käyttöpaine on suuri. 

Minulla luontovalvojana on hyvä mahdollisuus tuoda esiin vastuullista luonnossa liikkumista. Ihmiset, joita tapaan työpäivieni aikana ovat pääsääntöisesti hyväntuulisia ja varsin vastaanottavaisia sekä kiinnostuneita luonnosta ja luonnonsuojelusta. Myös luontovalvojan tehtävät kiinnostavat ihmisiä, sillä monikaan ei tiedä, että Helsingin luonnonsuojelualueilla liikkuu luontovalvoja.

Eläimet luonnonhoitotöissä

Pidän valtavasti työstäni, sillä työpäivät ovat hyvin erilaisia niin kesällä kuin talvellakin. Kun kevätaurinko alkaa lämmittää, niin mieli halajaa jo maastoon. Siirryn yleensä huhtikuun alkupuolella luontovalvojan tehtäviin, yhtä iloisena kuin vasikat, jotka pääsevät laitumelle. Yksi työtehtävistäni kesällä onkin olla mukana päästämässä laidunkarja Viikki–Vanhankaupunginlahden rantaniitylle laiduntamaan.

Toukokuun loppupuolella rantaniitylle tuodaan kyyttöjä eli Itä-Suomen karjaa ja suomenlampaita. Karja laiduntaa alueella sääolosuhteista riippuen aina syyskuun loppupuolelle saakka, ja tehtävänäni on pitää silmällä karjaa ja valvoa, että eläimet pysyvät aitauksen sisäpuolella.

Karjan olemassaolo tuottaa paljon iloa alueella kävijöille, ja niistä riittää keskusteltavaa. Karjalla on tärkeä tehtävä luonnonsuojelualueella, sillä yksipuolinen ruovikko on muuttunut niityksi ja mahdollistaa näin kasvillisuuden sekä lintulajiston monipuolisuuden. Laidunalue ja ranta ovat varsinkin kahlaajille tärkeä levähdys ja ruokailupaikka.

Nautitaan lähiluonnosta niin talvella kuin kesälläkin ja liikutaan luonnossa vastuullisesti. Napatkaa hihasta, mikäli näette minut poluilla. Ja hei, herättäkää ihmeessä, jos olen nukahtanut, sillä kuinka moni meistä saakaan laskea lampaita työkseen! 😊

Lisää vastuullisesta retkeilystä voit lukea Helsingin kaupungin verkkosivuilta

Katso myös Pysy polulla -video

luonnonsuojelualueista, rauhoitusmääräyksistä ja vastuullisesta retkeilystä.

Mari Ahrenberg

Kirjoittaja on veneilevä ja nyrkkeilevä kissanomistaja, joka vapaa-ajallaan tekee myös saippuaa ja hopeakoruja kotonaan Sipoonkorven kupeessa. Ahrenberg on koulutukseltaan ympäristöneuvoja ja yo-merkonomi, ja hän toimii ympäristösuunnittelijana Starassa.