BLOGI: Kaikenkarvaiset kaverit kaupungissa

Keväisen koiran*piip*keskustelun nostaessa taas päätään jäin miettimään. Meidät staralaiset koetaan usein kovien pintojen puunaajina ja rakennetun ympäristön hoitajina, lumen auraajina. Mutta itse asiassa me puuhastelemme paljonkin eläinystäviemme kanssa. Iso osa siitä työstä on sellaista, mitä moni ei edes huomaa.

Keväisen koiran*piip*keskustelun nostaessa taas päätään jäin miettimään. Meidät staralaiset koetaan usein kovien pintojen puunaajina ja rakennetun ympäristön hoitajina, lumen auraajina. Mutta itse asiassa me puuhastelemme paljonkin eläinystäviemme kanssa. Iso osa siitä työstä on sellaista, mitä moni ei edes huomaa.


Ajatelkaa, kuinka monen koiranomistajan vakilenkki määräytyy roska-astioiden sijainnin mukaan. Jätöksiä ei tarvitse kuljettaa kotiin saakka, kun kaupunki huolehtii roskisten sijainnista ja siisteydestä. Keväisin karvaturrien on mukavampi kulkea nurmikon reunaa, kun haravoimme ja harjaamme lumen alta paljastuvia jätöksiä pois. Hyvinvointia, turvallisuutta ja siisteyttä. Siis Koirallekin. 


Koirapuistot lienevät näkyvin eläimiin liittyvä työmme. Niitä rakennamme ja ylläpidämme ympäri kaupunkia. Uusimme säännöllisesti koirapuistojen alustoja ja huollamme kasvillisuutta. Tyhjennämme roska-astiat, lisäämme hiekoitushiekkaa laatikoihin ja toimitamme siivousvälineitä. Rakentamisen yhteydessä käymme kovaa pohdintaa: Mikä olisi paras alusta tassuille ja luonnolle? Mitä kasvillisuutta alueelle voi jättää? Mikä on hyvä aitakorkeus, ettei siitä pääse yli eikä ali? 


Myös sisälemmikit hyötyvät työstämme, kun lähietäisyydeltä löytyy puisto, jonne voi viedä turvallisin mielin kissan tai pupun ulkoilemaan valjaissa. Alue on siisti, ei lasinsiruja tai maskeja nurmikolla, ja pensaiden alustat on hyvin hoidettu.

Työtä luonnon ehdoilla 

Miten paljon mahtuu pientä ja isoa vipeltäjää kaupunkiympäristöön? Jokaisella on paikkansa ja oikeus asumiseen, vaikka kaupungissa eletäänkin. 


Yhdessä asiakkaamme eli Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kanssa mietimme ja kehitämme luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja. Työmme ansiosta niittyjen määrä Helsingissä on lisääntynyt. Lisäksi osa alueista on jätetty luonnonmukaisiksi, jolloin linnusto ja pieneliöstö pääsevät hyödyntämään alueiden lahopuita ja kantoja. Torjumme rikkaruohoja ilman torjunta-aineita, mikä hyödyttää etenkin pölyttäjiä. 


Me staralaiset olemme mukana myös vesistöjen kunnostuksessa ja hoidossa. Taimenten nousu- ja kutupaikat, purojen mutkat, nousut ja laskut ovat staralaisten muovaamia. Mahdollistamme paremman elintilan vesistöjen eläjille: olen nähnyt Taivaskallion lammessa jopa pieniä salamantereita. 

Maatila kaupungissa 

Staran hoitamalla Haltialan tilalla elää sometähtemme Saara-lehmä lammas-, possu- ja kanaystävineen. Haltiala tuo tilaeläimet lähemmäksi kaupunkiasujaa, mikä osaltaan parantaa eläinten asemaa ja lisää ymmärrystä niitä kohtaan yhteiskunnassa. Lisäksi tila on edelläkävijä luonnonmukaisen viljelyn kokeilussa, mikä tietysti on iloinen asia ympäristön eläimistölle. 


Suomen suurimmassa kaupungissa halutaan ja osataan satsata myös eläinasukkaisiin. Vaikka työtilaus harvoin sisältää lauseen ”ötökän elämän parantaminen”, meillä Starassa on valtavasti tietoa, osaamista ja halua parantaa myös pienempien ja huomaamattomampien asemaa kaupungissa.

Jenni Björk

Jenni Björk
Kirjoittaja on mökkeilevä luontodiggari.
Koulutukseltaan hän on puutarhuri ja toimii tällä hetkellä työnsuunnittelijana Staran infrarakennushankkeissa.

Pääkuva: Virpi Koskimies